Uutiset 2007

Euro Cupista voitokas avaus
Uutiset 2007 >>

Lokakuun 6.-7. päivä Tampereen Metro Auto Areenalla kamppailtiin syksyn kovatasoisin kisa Euro Cup, joka oli monelle huipulle myös uuden kilpailukauden avaus. Mukana oli monia MM- ja EM-mitalisteja ja kisojen taso olikin monessa sarjassa todella kova. Itse lähdin kisaan enemmän hakemaan tuntumaa ja testaamaan päivän kuntoa kuin tavoittelemaan menestystä. Sitäkin kuitenkin tuli, kun otin voiton toisen danin liikesarjoissa ja pronssia -71kg:n ottelussa.

Punnitus

Täysin yllättäen pääsin vaakaan jo perjantai-iltana, vaikka punnituksen piti olla vasta lauantaiaamuna. Onneksi luonani majoittuneen Saksan joukkueen, eli Karima Houssan, piti käydä ilmoittautumassa ja niin minäkin osuin paikalle kuulemaan punnituksesta. Mieluisa yllätys ja kaikeksi onneksi painokin oli tarpeeksi alhaalla. Päivän kevyt treeni siirtyi samoin tein myöhemmäksi ruokailun mennessä tärkeysasteikossa edelle. On kyllä sanottava, että Euroopan Taekwon-Do-liitto AETF ansaitsee punnitussekoilusta isot moitteet, sillä moni kisaaja olisi käynyt mielellään vaa'assa jo perjantaina lauantaiaamun sijaan. Aika heikkoa on vetää liikesarjat ja ottelut läpi samana päivänä punnituksen kanssa. Tasapuolisuuden kannaltakin homma kyykkäsi aika pahasti... Luulisi että kisoja on järjestetty sen verran paljon, että ennalta sovituista aikatauluista pystyttäisiin pitämään kiinni. Minä olin kuitenkin hyvinkin tyytyväinen, että sain tuon aina mieltä painavan osan alta pois ja sain tankattua hyvin lauantaita varten.

Liikesarjat

Kauden päätavoitteeseen, EM-kisoihin, on vielä niin paljon aikaa, että monet huiput olivat varmasti mukana testimielessä. Oma harjoitteluni on ollut kesän jälkeen nousujohteista ja ottelupainoitteista, mihin nähden liikesarjat kulkivat yllättävän hyvin. Avauskierros Puolan Damian Iwaniukia vastaan oli vielä melko jäykkää tekemistä, mutta kierros kierrokselta homma parani. Toinen vastustaja, Venäjän Ilya Baronov, sekoili tuomarin määräämässä liikesarjassa tekemällä Choong Moon Kwang Gaen sijasta ja taisipa välierävastustaja, Puolan Piotr Szwejkowskikin tehdä jonkun isomman virheen. Szwejkowskia pidin alkukierrosten perusteella varteenotettavimpana vastustajana. Kun vielä Milosz Moskaluk, Puolasta hänkin, töpeksi finaalissa Juchessa, oli peli selvä. Omissa tekniikoissani oli mielestäni mukavasti voimaa, mutta toistojen vähyys näkyi ajoittaisena epävarmuutena. Finaalin päättäneessä Juchessa myös väsymys vei parhaan terän, mutta muuten olen otteisiini tyytyväinen. Tosin en ole vielä nähnyt suorituksia videolta...

Ottelu

Etenkin ottelupuolella mukaan oli lähtenyt tosi kovia nimiä. Sarjassani kehässä nähtiin sekä maailmanmestari että MM-kakkonen/Euroopan mestari ja näiden lisäksi muutama muu tosi terhakka ottelija. Erityisesti puolalaisilla ja irlantilaisilla oli heittää kehään monta pätevää kaveria. Hallitseva maailmanmestari, Hollannin Jamil Chami, kärsikin tappion sarjan voittaneelle puolalaiselle jo alkukierroksilla. Toinen Puolan edustaja katkaisi myös romanialaisen Euroopan mestarin ja MM-hopeamitalistin Cosmin Oprescun lennon jo ensimmäisessä ottelussa, mikä kertoo paljon sarjan tämän hetkisestä tasosta. Aiemmat meriitit eivät paljon paina, eikä keskinkertaisella suorituksella pärjää, vaan voittaakseen pitää olla iskussa. Cosmin tosin ei ainakaan ollut järin pahoillaan kärsimästään jatkoaikatappiosta, vaan kertoi tulleensa vain katsomaan missä tällä hetkellä mennään.

Omissa matseissani oli vähän käynnistelyvaikeuksia, enkä oikein saanut kunnon otetta avauskierroksen pitkästä venäläisestä. Kaverin yli olisi pitänyt jyrätä kylmästi käsillä, mutta pää ei täysin toiminut ensimmäisessä ottelussa. Toisen kierroksen puolalainen  ei myöskään ollut järin vaikea vastus, mutta tässäkin olisi pitänyt olla vakuuttavampi. Kolmannen kierroksen kamppailu Irlannin William Guerinia vastaan oli ehkä paras matsini taktisesti, sillä etenkin toisessa erässä käytin hyväkseni vastustajan taktiikkavirheet. Sanoin erätauolla valmentajalleni Mikko Allinniemelle, että potkaisen Guerinia päähän parillakin eri tekniikalla ja sekä dollyo että goro chagi osuivatkin. Välierässä kohtasin Venäjän Petr Prinkovskiyn, joka oli näkemäni perusteella aiempia vastustajiani selvästi kovempi tekijä. Venäläiseksi Prinkovskiyn tyyli oli yllättävän maltillinen, eikä hän juuri lähtenyt syöksyilemään käsihyökkäyksillä, vaan kyttäsi paikkaa vastaiskuille ja erityisesti takapotku kaverilla toimikin hyvin. Osuin pari kertaa vartaloon etupotkulla, mutta vastustaja löi samaan aikaan osuman päähäni, mikä näkyy tuomareille selvemmin. Lisäksi päättelin ottelun jälkeen jäljistä kropassani, että muitakin osumia tuli. Matsi oli tasainen, eikä piste-ero luultavasti ollut suuri, mutta kyllä homma Petr:lle meni. Harmi juttu sinänsä, sillä ottelu oli täysin voitettavissa. Joitakin pahoja sekoiluita kehässä tuli tehtyä, mutta kokonaisuus ei ollut hassumpi. Järkeä ja taktista syvyyttä pitää hommaan saada, sekä tietysti ottelutuntumaa kisakehistä.

Kisasauna ja kaverit

Kun kisapäivä oli pulkassa, sai Nokian oma poika Joonas "Juuttas" Helassalo kuningasajatuksen saunomisesta. Poika (väestörekisterikeskuksen mukaan nykyään jo mies) hoiti kisapaikan saunan lämpimäksi ja minä kutsuin kilpakumppaneita saunomaan. Vähän tätä jotkut ihmettelivät, varsinkin kun kerroin että kyseessä ei ole sekasauna ja sinne mennään ilman vaatteita. Lopulta mukaan uskaltautuivat ja ehtivät uusi tuttavuus Irlannin William Guerin ja vanha tuttu Puolan Marcin Wronowski. Löyly oli varsin makoisa ja toden totta maittoi pitkän päivän päälle. Vieraamme olivat oikein mukavia kavereita ja maailmaa tulikin parannettua niin kuin asiaan kuuluu. Ihmeteltiin Suomen teiden hyvää kuntoa, Irlannin kapeita katuja ja Varsovan liikennettä. Sekä tietysti puhuttiin Taekwon-Doa. Kiitokset vaan pojille visiitistä, toivottavasti kavereita näkee tulevissakin koitoksissa.

Aikaa tuli vietettyä myös hyvän ystäväni Saksan Karima Houssan ja Norjan kaksikon Gunnar Rugsveenin ja Aleksander Aronsenin kanssa. Pojat ostivat kotipuolessa auton ja lähtivät road tripille Suomeen kisaamaan. Lyhyesti kerrottuna matkaan kuului myöhästyminen lautalla, kolmen tunnin yöunet teollisuusalueella Ruotsissa ja saapuminen kisapaikalle viisi minuuttia ennen liikesarjojen alkua. Suoritukset menivät tilanteeseen nähden hyvin, vaikkei liikesarjasta ja ottelusta menestystä tullutkaan. Traditional sparringissa kaverukset ottivat kuitenkin hopeaa melkolailla improvisoidulla esityksellä. Todella mukavia heppuja nämäkin ja kotiinkin olivat kuulemma päässeet, vaikka auto olikin alkanut sanoutua irti yhteistyöstä paluumatkalla. Kaiken kaikkiaan oli erityisen mukava nähdä kilpakumppaneita koti-Suomessa, varsinkin kun oli aikaa vaihtaa vähän kuulumisiakin. Harmi että loppukekkereistä joutui lähtemään aikaisin, kun maanantai oli normaali työpäivä.