Uutiset 2007

SM-kilpailut 2007
Uutiset 2007 >>

Suomen mestaruuksista kilpailtiin lauantaina 17.2. Tampereella Kaukajärven Vapaa-aikatalolla. Hommat alkoivat aamulla ja päättyivät ennen neljää, joten ihan kelpo päivätyö tuli tehtyä. Toistakymmentä liikesarjaa, seitsemän erää ottelua ja kymmenkunta erikoistekniikkaponnistusta urakoitua oli olo kuin sekaisella olohuoneella, mutta jotain oli toki jäänyt kintaaseenkin. SM-mitaleita tuli kolme: kultaa 2.danin liikesarjoista ja alle 71 kg:n ottelusta sekä hopeaa erikoistekniikoista. Lisäksi irtosi voitto avoimen sarjan ottelusta ja pronssia avoimesta liikesarjasta. Arvostan avoimet sarjat SM-sarjoja korkeammalle, sillä niissä vastassa ovat kovimmat jätkät. Tyytyväinen olen päivän otteluihin, joista erityisesti mieltä lämmittää voitto Miinalan Matista avoimen sarjan finaalissa. Liikkuva taktiikka kovalyöntistä raskaan sarjan Suomen mestaria vastaan onnistui erinomaisesti, eikä hätää ollut oikeastaan missään vaiheessa. Parannettavaakin ottelussa on vielä paljon, kovissa kansainvälisissä mittelöissä nukahduksiin ei ole varaa ja nopeutta pitää ehdottomasti hankkia lisää.

Tappiokin kisassa tuli koettua, vieläpä pitkästä aikaa liikesarjassa. Avoimen sarjan välierässä veivattiin Kuusiston Lassen kanssa kaksi ensimmäistä liikesarjaa tasan ja kolmannella Laku vei voiton 2-1. Pakko myöntää, että tappion kalkki on kuin karvasmantelilla höystetty Runebergin torttu: pahan makuinen, hankala niellä, kerta kaikkiaan sietämätön. Edellisestä liikesarjatappiosta taisi kulua pari vuotta, joten ei tuohon makuun oikein ole tottunutkaan. Onneksi. Niinhän sitä sanotaan, että häviämistä pitää inhota, jotta voisi menestyä ja tämä oli mainio muistutus tuosta ikävästä mausta. Ei siis muuta kuin pala leivosta jemmaan ja entistä paremmalla motivaatiolla eteenpäin.

Itse kisasuoritukset olivat vähän vaihtelevia. Päivän tärkein asia oli päästä testaamaan Juche-liikesarjaa kisatilanteessa, sillä sitä on työstetty tiiviisti edustavaan kuntoon viime syksystä lähtien. Prosessi on ollut pitkä ja siihen on liittynyt notkeuden lisäämistä, tasapainon kehittämistä, potkujen parantamista ja voiman hakemista hankaliin käsitekniikoihin. Ilahduttavaa on se, että tulosta on tullut ja Juche kelpaa jo kisassa tehtäväksi. Kyllin varma se ei kuitenkaan vielä ole, vaan horjumista ja epävarmuutta esiintyi lähes joka kierroksella. Lisäksi jalkojen aktiivisen notkeuden kehittäminen on ehkä vienyt vähän ruutia sivupotkusta, mutta uskon että sitä tulee takaisin kun aletaan kehittää nopeutta esim. kuminauhalla. Myös alemmat liikesarjat olivat hieman epävarmalla pohjalla, koska en ole tehnyt niitä vähään aikaan. Ratkaiseva Kwang Gae Lassea vastaan tosin kulki hyvin ensimmäistä sivupotkua lukuunottamatta. Hatunnosto ja onnittelut siis vielä Lakulle, mies on selvästi kunnossa ja pystyy toivon mukaan haastamaan 3.danin sarjan kovat edustajat kevään arvokisoissa.

Päivän päätteeksi urakoitu erikoistekniikkakisa jäi tasoltaan vaisuksi. Selvästikään kellään meistä ei ollut enää paljoa paukkuja jäljellä ja loukkaantumisetkin sotkivat joidenkin suorituksia. Itse en ole spessua harjoitellut, mutta se suo aina hyvän mahdollisuuden katsoa missä kunnossa ponnistusvoima ja liikkuvuus ovat. Olisin odottanut, että notkeuden lisääntyminen olisi näkynyt suorituksissani paremmin, mutta eipä se oikein näkynyt. Faktahan on, että mikäli erikoistekniikoissa haluaisi pärjätä, pitäisi tekniikkaa treenata paljon, mihin ei kerta kaikkiaan tällä hetkellä ole resursseja eikä kiinnostusta. Suomessa on kuitenkin vahvat spessuperinteet ja menestystä siinä on tullut yllättävilläkin joukkueilla. Toivottavasti saadaan EM- ja MM-kisoihin yllätysvalmis joukkue kasaan, arvokisamitaleita yksilökilpailussa tavoittelemaan pystyviä kavereita ei porukassa tällä hetkellä taida olla.

Erikoistekniikoiden jälkeen vanha kunnon fysioterapeutti ja nivelmanipulaatioguru Pasi Paksunen tutki lonkkani, joka on viime aikoina vihlonut ajoittain inhottavasti. Tämä vihlonta tietysti paheni maksimiponnistusten myötä. Pasi diagnosoi lonkastani sidepeitteen jännittäjälihaksen kiinnityskohdan lievän tulehduksen ja suositteli lepoa ja pehmeää kuntouttamista. Mikäpä siinä, alkoihin talviloma juuri sopivasti. Kovin pitkäksi aikaa tosin harjoittelua ei pysty keventämään, sillä jo viikon päästä on maajoukkueryhmän leiri ja kahden viikon päästä lähdetään Miinalan Matin kanssa Irlantiin kokeilemaan päidemme kestävyyttä INTA Openissa. Tämän jälkeen on kuukausi aikaa Viking Cupiin, joten uskon että tuo vaiva saadaan hoidettua kuntoon viimeistään Irlannin kisan jälkeen.

Katso myös kuvia ja videokooste (ottelu) SM-kisoista.