Uutiset 2007

Toinen maajoukkueryhmän leiri 27.-28.1.
Uutiset 2007 >>

Kauden toinen ja tämän vuoden ensimmäinen maajoukkueryhmän leiri keräsi paikalle ennätysmäärän osallistujia. Parhaimmillaan harjoituksiin osallistui 34 kilpailemisesta kiinnostunutta. Mukana oli väkeä Helsingistä Ouluun, niin ensikertalaisia kuin kokeneita maajoukkuejyriäkin. Näille leireille voivat osallistua myös punavöiset, mikä antaa heille mahdollisuuden nähdä millaista arvokisamenestykseen tähtäävä harjoittelu on. Tämä onkin mielestäni hyvä juttu ja monien punavöisten otteissa näkyykin selkeästi sekä jo tähän mennessä hankittu (kansainvälinen) kisakokemus että mustien vöiden kanssa tehdyt laatutreenit. Maajoukkueryhmän leirit alentavat osaltaan kynnystä siirtyä värivöiden kisoista mustien vöiden sarjoihin. Tälläkin leirillä nähtiin monta punavöistä, jotka varmasti taistelevat maajoukkuepaikoista ensimmäisen danin saavuttaessaan. Jotkut jo tällä kaudella.

Lauantaiaamun harjoituksessa keskityttiin perustekniikkaan ja liikesarjoihin. Erityisen huomion kohteena oli taaksepäin suuntautuva liike tekniikan alussa. Etenkin käännöksissä käsien havaittiin usein lukkiutuvan paikoilleen, jolloin tarvittavaa liikettä ei synny, tai paremminkin kädet pysähtyvät liikkeen keskivaiheille. Tämä liikkeen turha pysähtyminen vie tekniikasta rentoutta ja voimaa. Itse olin keskittynyt kyseiseen asiaan juuri omassa edellispäivän harjoituksessani, joten asia oli tuoreessa muistissa. Löysin kuitenkin muutamassa minua pitkään vaivanneessa liikkeessä homman jujun, mikä toi tekniikkaan selvästi paremman tuntuman ja näin myös voimaa. Myös taaksepäin suuntautuvan liikkeen ajoituksen havaittiin olevan erittäin tärkeää tekniikan onnistumisen kannalta.

Iltapäivän otteluharjoitukset aloitettiin reippaalla alkulämmittelyllä, jossa vyöt viuhuivat ja läski tummui. Miten mukavaa voikaan simppeli vyöllä hutkiminen olla. Saati sitten se hutkittavana oleminen... Itse harjoitukset aloitettiin asenneharjoituksella, jossa piti olla verbaalisesti röyhkeä ja aggressiivinen. Täytyy sanoa, että vaikka ymmärrän tämän harjoituksen päämäärän - tietynlaisen röyhkeyden, tahtomisen ja periksiantamattomuuden ottelussa - en saanut siitä yhtään mitään irti. Ei kerta kaikkiaan vaan sovi omaan luonteenlaatuun solvata tuttuja, saati sitten tuntemattomia. Vieläpä ilman mitään syytä. Vika saattaa olla minussa, mutta moni muu kärsi selvästi samasta ongelmasta. Varsinaisissa otteluharjoitteissa paneuduttiin hieman vanhoihin tuttuihin asioihin, erityisesti liikkumiseen ja hämäämiseen. Mariusz oli suunnitellut hyviä harjoitteita, vanhana tuttuna "poika ja haukkuva koira". Ottelunkaltaisissa harjoitteissa keskityttiin erityisesti etäisyyden pitämiseen lyhyenä ottelun kaikissa vaiheissa. Lopuksi otettiin muutama erä asenneottelua "kuka saa viimeisen sanan" -periaatteella. Meidän "isojen poikien" ryhmässä tämä harjoite meni pääasiassa mättämiseksi, mutta se kaiketi oli osittain tarkoituskin. Helassalon Joonas muisti meikäläistä takapotkulla häntäluuhun, jota Toiviaisen Jusu oli pehmittänyt jo edellisenä sunnuntaina, ja treeni päättyi osaltani aavistuksen kivuliaissa merkeissä. Onneksi oltiin joka tapauksessa viime minuuteilla, joten en jäänyt mistään paitsi.

Sunnuntaina treenattiin myös kaksi puolentoista tunnin settiä, tällä kertaa tosin vain puolen tunnin tauolla. Päivä polkaistiin käymään jälleen kunnon pieksäjäisillä, tällä kertaa välineinä olivat pehmeät ja kevyet solumuovipatukat. Tässä yhteydessä voitaneenkin siteerata vanhaa kunnon lämmittelylausahdusta: "ota riehumalla hiki." Ensimmäinen harjoitus oli edellispäivän tapaan tekniikkaa ja liikesarjaa. Alkuun kerrattiin ja testailtiin edellispäivän asioita eri liikesarjoissa ja tämän jälkeen jakauduttiin pienempiin porukoihin hiomaan vyökohtaisia liikesarjoja. Naiset laittoivat pystyyn joukkueliikesarjasession, jota päävalmentaja Steckiewicz myös videokuvasi. Oli hienoa katsoa sivusta, kun viisi hyvää naista teki joukkueliikesarjaa ja vieressä vuoroaan odotti toiset viisi hyvää. Valmentajien tehtävä ei ole helppo, kun maajoukkue-edustajia naisten joukkueliikesarjaan valitaan. Ydinryhmä olisi itse asiassa tarkoitus julkistaa jo tällä viikolla. Oma harjoitukseni kulki perusmukavasti, mutta tasapainon ja tiettyjen potkujen kanssa riittää vielä työsarkaa. Käsitekniikat tuntuvat nyt hyvinkin napakoilta, ilmeisesti syksystä asti jatkuneet voimaharjoitukset ovat tuoneet lisäpaukkuja ennestäänkin jo melkolailla teräviin käsiini.

Lyhyen tauon jälkeen otettiin muutama vekkuli joukkuekisailu, joissa kannustus ja oman ryhmän ylivertaisuuden (useimmiten perusteeton) toitottaminen nousivat tärkeään rooliin. Parin liikkumisharjoituksen jälkeen laitettiin suojat päälle ja ryhdyttiin hommiin. Pariharjoituksissa keskityttiin edelleen hämäämiseen, otteluetäisyyden säilyttämiseen lyhyenä ja eleettömiin blokkeihin. Valmentaja Pekka Variksen sanoin vastustajan härnäämiseen. Harjoitteet muuttuivat koko ajan ottelunomaisemmiksi ja lopuksi sparrattiin muutama erä. Edellisenä päivänä saamani tälli häntäluuhun häiritsi omaa hommaa jonkin verran, mutta sparraaminen sujui melko mukavasti, vaikken takapotkua sattuneesta syystä uskaltanutkaan tehdä. Oli mukava päästä pitkästä aikaa ottelemaan oululaisten Amir Elovaaran ja Risto Jokelan kanssa. Amir on yksi nopeimpia kavereita näissä ympyröissä ja jotenkin se etukäsi vaan kummallisen usein läsähti allekirjoittaneen naamatauluun. Vaikka otinkin erät vähän varoen, näytti myös kunto riittävän tämänkaltaiseen ottelemiseen varsin hyvin, mikä on tietysti hyvä merkki tulevia kisoja ajatellen. Alkutalven pitkät sparrierät ja oheisharjoittelu näyttävät ajaneen asiansa ja nyt alkaakin olla aika keskittyä yhä enemmän nopeusharjoitteluun, sillä siinä osa-alueessa tuntuisi tällä hetkellä olevan paljonkin parannettavaa. Seuraavan kerran maajoukkueeseen mielivät ovat tositioimissa SM-kisoissa Tampereeella 17. helmikuuta ja kauden kolmas maajoukkueryhmän leiri on viikko tämän jälkeen.