Uutiset 2009
 Viking Cup oli minulle tämän kevään ensimmäinen kilpailu, sillä SM-kisat jäivät väliin kylkiluiden murtuman takia. Tuohon loukkaantumiseen vesittyivät myös haaveet liikesarjaedustuksesta EM-kisoissa, sillä koska en päässyt antamaan näyttöä SM:ssä tai ensimmäisellä maajoukkueleirillä, sai Kuusiston Lasse paikan ”ilmaiseksi”. Ilmaiseksi siinä mielessä, että en saanut tilaisuutta näyttää mikä kuntoni olisi ollut loukkaantumisen jälkeen, mutta tämä oli valmentajiston yksimielinen päätös ja hyvillä mielin voi toki todeta, että osaava kaveri Espanjan liikesarjakehään joka tapauksessa lähtee. Tsemppiä Lakulle! Liikesarjafinaalissa tuttu vastustaja Viking Cupin liikesarjamittelössä ylsin hopealle. Avausvastustajani oli Norjan Truls Hotvedt, jonka päihitin viime vuonna finaalissa. Arpa heitti heti alkuun haastavan kolmannen danin liikesarjan Choi Yongin, jossa on erityisesti vaikeita tasapaino-osuuksia. Olin hiukan unessa ja kisatuntuman puute tuntui huomattavana hermostuneisuutena. Suoritukseni ei ollut huono, vaikka paras terävyys puuttuikin, ja voitin yksimielisellä tuomiolla. Toisella kierroksella väänsin niinikään 5-0 voiton unkarilaisesta. Tällä kertaa teimme yhden vahvimmista liikesarjoistani Choong Jangin, mutta vieläkään en päässyt kunnon fiilikseen. Suorituksen puolenvälin tienoilla ajatus harhaili pahasti ja olin vähällä sortua unohdukseen. Onneksi klaarasin sarjan kuitenkin loppuun puhtaasti ja etenin finaaliin. Finaalissa sain vastaani ”arkkiviholliseni” Norjan Arne Witzoen. Finaalissa teimme kaksi liikesarjaa, kuten arvokisoissakin, ensin omavalintainen ja sitten tuomarin arpoma. Minä tein Yoo Sinin ja Arne Choi Yongin. Videolta katsottuna Arnen suoritus oli hiukan epävarma ja tekniikassa näkyi jopa useita pikku virheitä. Itselläni kulki melko hyvin, kunnes puolivälissä tein emämunauksen, löin peruslyönnin väärällä kädellä. Virhe on merkittävä ja tarkottaa käytännössä sitä, että mikäli tuomari huomaa sen, on peli selvä. Kokemuksesta tiedän kuitenkin, että kun kaksi kilpailijaa tekevät eri liikesarjaa, on tuomarin hyvin vaikea rekisteröidä tuollaista virhettä. Asento on oikea, liike on oikea, se vain suoritetaan väärällä kädellä. Niinpä jatkoin muina miehinä kuin mitään ei olisi tapahtunut loppuun asti. Lopun liikkeistä parissa jäi voimaa uupumaan ja havaitsin videolta myös pikku virheen, jota en ole ennen huomannut, muutoin olen Yoo Siniin melko tyytyväinen. Toiseksi liikesarjaksi arvontakoneisto heitti vaikean ja näyttävän Juchen, josta suoriuduin mielestäni erinomaisesti lukuunottamatta kolmea hyppypotkua, joissa oli vaikeuksia erityisesti tasapainon kanssa. Mutta niin oli kyllä Arnellakin, jopa enemmän. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että Juchen alun hyvää liikkuvuutta ja tasapainoa vaativat osuudet olivat paremmat kuin Arnella, jolla on hyvät jalat. Tuomiota odotellessa olin melkolailla varma, että voitto menee Arnelle Yoo Sinissa tekemäni suuren virheen ja Juchen horjumisen takia. Viidestä tuomarista yksi sai tasatuloksen, yksi näki minut paremmaksi ja kolme antoi äänensä Arnelle. Näin MM-hopeamitalisti voitti maailmancup-voittajan ja keskinäiset kohtaamisemme ovat nyt 2-2. Seuraavan kerran kohtaamme liikesarjakehässä aikaisintaan ensi syksynä ja molempien tähtäin on tietysti Argentiinan MM-kisoissa. Kilpailun jälkeen arvostettu puolalainen valmentaja Jerzy Jedut, 7. dan, tuli antamaan minulle palautetta suorituksistani. Hän osoitti kolme pientä tekniikkavirhettä, jotka on helppo korjata, mutta joita en ollut tiedostanut tekeväni. Tällaiset huomiot asiantuntijalta ovat erittäin arvokkaita. Lisäksi mestari Jedut sanoi mieltä lämmittäviä asioita tyylistäni, esittämisestä ja tapahtuneesta kehityksestä. Hänen kanssaan käymäni keskustelu helpotti häviön tuomaa pettymystä huomattavasti. Ottelussa hommat jäivät puolitiehen Sunnuntaina kilpailtiin ottelussa, jossa sarjani, alle 71 kg:n 20 kilpailijaa oli jaettu neljään alkulohkoon. Avausottelussa olin jälleen hyvin hermostunut kohdatessani edellisvuoden finalistin, Norjan Stian Bringslidin. Kohtasin hänet myös viime vuonna ja hävisin. Tällä kertaa Stian ei oikein tuntunut saavan peliään käyntiin, jossen itsekään ollut parhaimmillani. Tärkeintä oli kuitenkin saada avausottelusta voitto. Toisessa matsissa sain vastaani päätä pidemmän puolalaisen Wojciech Lopusiewiczin. Kaverilla oli todella ärsyttävä tyyli, hän käytti käytännössä pelkkää etujalan sivupotkua ja hyödynsi näin pituusylivoimansa. Laadimme toki Lahtisen Jarin kanssa strategian, miten tuo jalka kierretään, mutta toteutus ei onnistunut. Tuollaiselle vastustajalle häviäminen ottaa erityisen koville, mutta minkäs teet, kun kaveri ottaa enemmän pisteitä. Kolmannessa kohtaamisessa vastaan tuli jälleen norjalainen, jonka tyylin olimme nähneet olevan aggressiivinen, muttei erityisen fiksu. Tällä kaavalla ottelu menikin, joskin siitä tuli rikkonainen päidemme kolahtaessa yhteen ja kaverin silmäkulman auetessa. Viime EM-kisojen sairaalakeikka alkoi jo kummitella mielessäni, mutta selvisin tällä kertaa kaikeksi onneksi pelkällä kuhmulla. Videolta katsottuna tilanne ei näyttänyt yhtään miltään, mutta niinpä ne kovemmatkin osumat pehmenevät kotikatsomosta nähtyinä. Tästä ottelusta voitto kotiin ja jatkoon oman alkusarjan kakkosena. Seuraavan ottelun voittaja etenisi jatkolohkoon, jonka voittaja pääsisi finaaliin. Vastaani sain toisen alkulohkon voittajan, Mariusz Cieslikin Puolasta. Cieslik otteli ”tavallisemmalla” tyylillä kuin aiemmat vastustajani ja häntä vastaan olikin mukavampi matsata. Ottelu eteni hyvin tasaisena loppuun asti ja ratkaisu tuli erittäin harmillisella tavalla. Viimeisellä sekunnilla sain kuudennen varoitukseni kaatuessani takapotkuyrityksessä puolalaisen painostaessa. Kolme varoitusta johtaa pistevähennykseen ja tämä pisteen väheneminen käänsi johtoasemani tappioksi. Cieslik paineli aina finaaliin asti, jossa hän päihitti vanhan tuttuni ja maanmiehensä Marcin Wronowskin. Ottelun EM-edustus ratkesi Olin hieman ihmeissäni kun työt jäivät näin pahasti kesken, en osannut olla vihainen itselleni, en nähdä paljoakaan hyvää otteissani, enkä toisaalta tuntea suurta suruakaan. Tuntui vain siltä, että kesken jäi. Myöhemmin sitten pettymys iski pahemmin, sillä vaikka sainkin ottelupaikan EM-kisoihin, en voi sanoa, että noiden esitysten jälkeen olisin rinta rottingilla tästä hienosta tilaisuudesta edustaa jälleen Suomea arvokisoissa. Kilpailijani Joonas Helassalo suoriutui omassa lohkossaan tasan yhtä pitkälle kuin minäkin, mutta tällä kertaa valmentajat tekivät valinnan minun edukseni. Pyrkimykseni on tietenkin olla tämän luottamuksen osoituksen arvoinen ja painella Espanjan EM-kehässä niin pitkälle kuin rahkeet suinkin riittävät. Lisäksi pätkimme Joonaksen ja muiden miesjoukkueen edustajien kanssa menemään joukkueottelussa suurella sinivalkoisella sydämellä.
Takaisin
 |