| www.ismomakinen.com | |||
|
|
Ravitsemuksesta, ruuasta ja syömisestäRuoka on olennainen osa jokaisen ihmisen jokapäiväistä elämää. Joillekin syöminen on välttämätön paha, jotta jaksaisi tehdä itseä kiinnostavia asioita, toisille se on pakkomielle, joka ei anna rauhaa kylläisenäkään. Urheilijalle ravinnon pitäisi mielestäni olla melko tarkkaankin mietitty rakennuspalikka, jolla on oma tärkeä osansa, kun rakennetaan huippukuntoa parhaita mahdollisia suorituksia varten. Pelkällä oikealla ravinnolla ei huippusuorituksia saavuteta, mutta yhdistettynä oikeaan harjoitteluun ja lepoon se on eritäin tärkeä tekijä. Miksi siis antaa etumatkaa muille pistelemällä poskeensa mitä sattuu, kun pienellä vaivalla voi syödä terveellisestikin? Ja ennen kaikkea voida hyvin. Tässä artikkelissa kerron omia kokemuksiani ravitsemukseen liittyen, sekä näkemyksiäni hyvin rakennetusta ruokavaliosta. En ole ravitsemusalan ammattilainen, joten ottakaa aina itse selvää, tai konsultoikaa asiantuntijaa, kun suunnittelette ruokavaliotanne. Koska aihe on laaja ja mielenkiintoinen, kirjoittelen siitä pienemmissä pätkissä ja lisään uuden osan aina vanhan jatkoksi. Ensimmäisessä osassa ruokailurytmistä ja aamiaisesta.Ruokailurytmi Olen huomannut, että säännöllinen ruokailurytmi pitää miehen tiellä ja elimistön tasapainossa. Omalla kohdallani se tarkoittaa suurin piirtein seuraavaa: aamiainen klo 7.30, lounas klo 11.15, välipala klo 15, päivällinen klo 18 ja iltapala klo 21-22. Oikeastaan vasta tässä huomaan, että syötyä tulee noin kolmen tunnin välein, mitä joissain lähteissä suositellaankin. Arkipäivinä rytmiini vaikuttaa luonnollisesti työ, joka määrää sekä aamiaisen että lounaan ajankohdan. Päivän harjoitus/harjoitukset vaikuttavat tietysti myös syömisiin, ennen treeniä voi olla hyvä haukata kevyt välipala ja jos treeni loppuu myöhään, syön päivällisen vasta sen jälkeen palautumisen edistämiseksi. Seuraavaksi muutama sana aterioiden koostumuksista ja sisällöistä.Miten aloittaa päivä, eli mitä aamiaiseksi?
Jos puuroa ei ole saatavilla, tai et pidä siitä, lienee mysli paras vaihtoehto. Näitä on kuitenkin sata erilaista vaihtoehtoa, joista en osaa sanoa kovin tarkasti mitään. Kannattaa tutkia pussin kyljestä ravintosisältöä ja verrata esim. kaurahiutalepaketin vastaavaan. Mikäli sokerien ja rasvan osuus on huomattavasti korkeampi, kannattaa ehkä valita toinen vaihtoehto. Erilaisia maissihiutaleita Joskus olen lähtenyt aamun treeniin pelkällä leipälinjalla, eikä tämä oikein ole toiminut omalla kohdallani. Erityisesti hätävarana pistelty kolmioleipä majoneesitäytteineen päivineen sai aikaan pelkkää röyhtäilyä ja voimattomuutta. Kannattaa kuitenkin tutkia mikä itselle sopii parhaiten ja pyrkiä noudattamaan sitä. Tämä koskee erityisesti myös kisamatkoja. Hotellin aamiaisella tulee helposti houkutus syödä vähän sieltä ja hieman tuolta, kunnes huomaa olevansa ähkyssä sen viimeisen suklaacroissantin jäljiltä. Ja kisasuoritukseen on ehkä aikaa vain pari tuntia. Tutut rutiinit kannattaa siis pyrkiä säilyttämään kisatilanteessa myös ravinnon suhteen. Joillekin ihmisille ruoka ei myöskään maita heti heräämisen jälkeen. Tällöin kannattaa kehitellä jokin oma toimiva konsepti. Esimerkiksi herätä vähän aikaisemmin ja käydä lyhyellä kävelyllä elimistön herättelemiseksi, tai kisapäivänä tehdä sopivat eväät mukaan kisapaikalle. Myös nestemäinen aterian korvike voi tulla kysymykseen, mikäli se omissa kokeiluissa on tuntunut toimivalta vaihtoehdolta. Itse olen aina ollut aamiaistyyppiä ja aamupala maittaa tavallisesti vaikkei olisi nälkäkään. |
||
|
|||